Variety is the spice of bureaucracy

post24

Variety is the spice of life, isn’t it? And sometimes one might need some change even from crochet. We decided at it was high time to arrange our annual workplace wellness day. To keep our motivation high and F-U attitude strong. So we gathered our staff of one and headed towards the attic to bring down our mini micro loom. Mini micro is only a referral to the size of our loom, not to that it would be an electronically controlled device. This loom is from before the Commodore 64, there’s some serious high tech for you.

The design for the fabric was kept traditional. A black and white bureaucratic pattern suits best the everyday crochet official. A strict no to frills, no to flowers. Practical rather than fanciful. The effects of this wellness day were rather expected. After a few days battling the weaving machine, everything else started to seem like a better choice, even crochet. Now that our wellness had dramatically increased, we returned back to the crochet office and brewed a big pot of coffee… How wonderful… 🙂

Vaihtelu virkistää ja piristää, eikös totta? Joskus tarvitaan vaihtelua, jopa virkkaamisesta. Vaikka äärimmäisen harvinaistahan se on, että tarvitsisi taukoa koukuttamisesta. Päätimme siis järjestää vuosittaisen työhyvinvointipäivän, jotta motivaatio kukkisi ja H-V asenne vahvistuisi. Kokosimme siis koko yksihenkisen henkilöstömme ja haimme vintin kätköstä mikrokangaspuut. Mikro viittaa tässä yhteydessä kudontavempaimen kokoon, ei siihen, että siihen muka saisi tietokonetta kiinni. Tuo laite on peräisin ajalta ennen Commodore 64:ä, siinä teille huipputekniikkaa.

Kankaan malliksi valikoitui perinteinen ja kunnollinen mustavalkoinen virkamieskuvio. Tiukka ei turhille krumeluureille, täällä ei kukkakuvioita kumarreta. Työhyvinvointipäivän vaikutus oli toivotun kaltainen. Muutama päivä kudontarakkineen kanssa tapeltuamme totesimme, että mikä tahansa muu on parempaa puuhaa, jopa virkkaaminen. Hyvinvoinnin lisäännyttyä, palasimme toimistoon virkkaamaan, ja keitimme pannullisen kahvia. Kyllä arki on ihanaa… 🙂

Advertisements
Variety is the spice of bureaucracy

Remember to invest in Crochet

post21

Investments are a fun thing. They are a permission to spend spend spend, but within reason of course. Nowadays, when the world is all about budget cuts and savings, one easily forgets that you have to invest to get good results. How could we here at the International Bureau of Crochet Affairs produce good quality, if we only had a broken down plastic hook and some low grade cheap acrylic yarn to work with. We recently carried out an investment experiment, and spent some serious cash in this high quality silk and alpaca blend. The actual savings were made through means of product design. Instead of crocheting a huge maxi scarf, we made a small mini necker. So the price remained reasonable but the end results were high luxury. Could it get any better than that?

Investoinnit ovat vallan mukava asia. Saa pistää rahaa menemään oikein luvan kanssa, mutta järkevästi tottakai. Nykyaikana, kun kaikkialla vain budjettileikataan ja säästetään, unohtuu helposti se, että ilman panostusta ei tule tulostakaan. Jos meillä täällä Kansainvälisessä Virkkausvirastossa olisi käytössämme vain katkennut muovikoukku ja rupuista akryylilankaa, ei syntyisi korkeaa laatua. Viimeisimmässä investointikokeilussamme käytimme runsaasti varoja korkealaatuiseen silkki-alpakka sekoitelankaan. Säästöt teimme tuotemuotoilun puolella. Virkkasimme megalomaanisen jättihuivin sijaan pienen ja suloisen miniputkihuivin. Kohtuullisen kokonaishintaista, mutta erittäin luksusta. Voiko parempaa ollakaan?

Remember to invest in Crochet

It happens…

post19

I wonder if this is familiar to other crocheteers. One gets a very nice idea, finds good yarns and the right colors. Then you start working with full speed and crochet your heart out. Solving all the design problems as you go. Everything going perfectly until you are the almost at the finish line. And then it happens. There is one last problem to figure out, but you just can’t decide what to do. Because, if you make the wrong decision, the whole crochet piece will be ruined. Or you at least need to take it apart and redo in a new way. At the worst, it will take a year or two to gather yourself and finally finish the work. And after that time the problem seems to be virtually nonexistent. I wonder if a good crochet-lifecoach or a crochiatrist could help crocheters to avoid these dilemmas. I think that The IBCA needs to combine forces with the National Institute for Crochet Health and develop a new “Crochet Wellbeing” project. Hmm…

ps. Picture above is only for illustratory purposes. It really has nothing to do with the text…

Tapahtuneekohan vastaavanlaista muille virkkuuttajille. Päähän popsahtaa mahtava idea. Sopivat langat ja värit löytyvät heti kättelyssä. Virkuuttaminen etenee valonnopeudella ja ongelmat ratkaistaan siinä matkan varrella. Ja sitten napsahtaa. Ollaan melkein valmiita, ja eteen tulee viimeinen ratkaistava suunnitteluongelma. Siihen se koko homma sitten tyssähtää. Jos valitsee väärin menee koko homma pilalle. Tai ainakin joutuu purkamaan ja yrittämään uudelleen uusin ideoin. Äkkiä meneekin vuosi tai pari, kunnes saa itsensä taas koottua kasaan. Voisikohan olla, että virkkauselämäntaitovalmentaja tai hyvä virkkiatri osaisi auttaa virkkaajia tämäntyyppisten ongelmien kanssa. Kansainvälisen Virkkausviraston täytyy varmaankin yhdistää voimat Sosiaali- ja Virkkausministeriön kanssa, jotta voidaan aloittaa uusi “Virkkaushyvinvointia” parantava kansallinen projekti. Hmm…

ps. Artikkelin kuva on vain kuvituskuva, ei liity itse tekstin sisältöön…

It happens…

Oh So Quiet, and Wintery…

post18

Oh how we envy you all, who get to live in a “non-arctic” environment. Winter really is a bitch. Pardon my french. It’s not proper to be the head of an international crochet organization and use such language. We all here at the IBCA are eagerly looking forward to spring. We could finally start to work on something else than hats and beanies. However, winter is a nice excuse to spend approximately 16 hours a day on the couch watching National Crochetic Channel. Our favorite show on is “Universes next crochet superstar”, hosted by Tyra Hooks. She is the first superhooker, and a national icon to us all. In this weeks episode, the contestants had to crochet a blanket. The episode started to air on monday morning, and is still going on strong. The best contestants have already made over 200 granny squares. We estimate that this weeks episode will continue until next week. Isn’t reality tv exciting, or what?

*Huokaus* Talvi on todellakin pitkä, ja saa aikaan voimakasta kyrsimistä. Pahoittelemme epävirallista ja huonoa sananvalintaa. Tämähän on sopimatonta käytöstä Virkkausviraston ylivirkkaajalta. Ehkä tulemme myöhemmin tekemään asiasta kirjallisen huomautuksen itsellemme. Koko KVV:n henkilökunta odottaa kevättä päivä päivältä enemmän. Olemme täysin kyllästyneet pipojen virkkaamiseen. Talviaika on tosin hyvä tekosyy viettää 16 tuntia vuorokaudesta sohvalla Yle Koukku-kanavaa katsellen. Lempiohjelmamme on viime aikoina ollut kevätkauden uutuus “Ummikot virkkaamassa”, jota juontaa Sara Lankakieppi. Tämän viikon jakso alkoi maanantai aamuna, ja kilpailijoiden tehtävänä oli virkata mummon-neliö. Jakso jatkuu edelleen, parhaat ummikkovirkkaajat ovat jo saaneet aikaiseksi pylvään. Uskoisimme, että neliö saadaan valmiiksi ensiviikon alkupuolella. Eikös Tosi-Tv olekin mukava asia maailmassa.

Oh So Quiet, and Wintery…